Sanna Antikainen " On asioita joihin on vain tartuttava, sillä muuten ihminen ei ole ihminen vaan vain rikkahippunen."

Lapsivaikutusten arviointi laajempaan käyttöön Suomen kunnissa

  • Kirje Unicefilta. Kiitos siitä!
    Kirje Unicefilta. Kiitos siitä!

Suomi allekirjoitti vuonna 1991 YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen. Se velvoittaa valtiota, kuntia, lasten vanhempia ja muita aikuisia. Sopimuksen kolmannen artiklan kohta 1 antaa lapselle oikeuden siihen, että hänen etunsa arvioidaan ja otetaan ensisijaisesti huomioon kaikissa häntä koskevissa toimissa tai päätöksissä sekä julkisella, että yksityisellä sektorilla.

YK: lasten oikeuksien komitea suosittelee kuntia tekemään lapsivaikutusten arviointeja osana päätöksentekoa. Tämä suositus juontaa juurensa yllämainittuun kolmanteen artiklaan ja sitä voidaan pitää sitovana. Yle uutisoi huhtikuun puolessa välin, kuinka kunnat laistavat ainakin koulutoimen kohdalla tästä velvollisuudestaan. Opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo ettei arviointeja ole tehty ainakaan silloin, kun on päätetty koulujen lakkauttamisista. Kyläkoulujen lakkautustrendi on ollut 2000-luvun Suomessa oikea trendi ja tämä näkyy lasten psykiatrisen hoidon tarpeen kasvuna.

Suomessa eduskunta päätti, kuinka 1.8.2016 alkaen kunnat voivat halutessaan nostaa yli 3-vuotiaiden päivähoidon ryhmäkokoja. Nykyinen suhdeluku hoitajien ja lasten välillä on niin, että seitsemää yli 3-vuotiasta kohden on yksi hoitaja. Tämä suhdeluku nousee elokuun alussa niin, että yhtä hoitajaa kohden voi olla kahdeksan yli 3-vuotiasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 21 hengen lapsiryhmät voidaan laillisesti nostaa 24 hengen ryhmiksi.

Omassa kunnassani ja myös monessa muussa kunnassa ollaan nostamassa näitä mainitsemiani yli 3-vuotiaiden päivähoidon ryhmäkokoja. Mikään tutkimustulos tai asiantuntija ei suosittele ryhmäkokojen kasvattamista lasten päivähoidossa. Itseasiassa jo nykyisetkin ryhmäkoot ovat liian suuria. Monet eri ovat huolissaan päivähoidon ryhmäkokojen suurentamisista. Välittömät seuraukset näkyvät esimerkiksi lasten aggressiona ja levottomuutena. Myös työntekijöiden jaksaminen on koetuksella ja erityislasten huomiointi vähenee. Kauaskantoisia seurauksiakin on ja monet seurauksista ovat näkyvissä vasta vuosien, jopa vuosikymmenten kuluttua.

Sain vastikään postia Unicefilta ja niin ovat saaneet tuhannetkin muutkin valtuutetut ympäri maan. Unicef muistuttaa tässä sähköpostissa YK:n lasten oikeuksien sopimuksesta ja siinä mainitusta lasten edun huomioonottamisesta osana päätöksentekoa. Se myös kertoo, että käytännössä lapsen etu otetaan kunnallisessa päätöksenteossa huomioon juurikin lapsivaikutusten arviointeja käyttäen. 

Odotan, että jatkossa Suomen kunnat ottavat jokaisessa niemen notkossa lapsivaikutusten arvioinnit käyttöönsä. Se ei ole vaikeaa, koska osana valtuutetuille lähettämässään sähköpostissa Unicef kertoo kehittäneensä yhdessä kuntien kanssa ohjeistuksen näiden arviointien tekemiseen. Nyt suomalaisilla valtuutetuilla on aika toteuttaa vaalilupauksensa. Kyse ei ole kuin tahdosta! Toivon, että jokainen kunta ryhtyy kantamaan huolta lapsistamme ja ottaa käyttöönsä lapsivaikutusten arvioinnit osana päätöksentekoa. Itse ainakin aion ajaa tätä asiaa eteenpäin omassa kotikunnassani yhdessä oman valtuustoryhmäni kanssa.



PS: Pieni toive loppuun kaikille Suomen kuntapäättäjille:
älkää nostako lasten ryhmäkokoja päivähoidossanne.

Terveisin: Huolissaan oleva entinen päivähoidon täti ja äiti, jonka aistiyliherkkyyksistä kärsivälle lapselle ryhmäkokojen nosto ei tekisi kuin hallaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Timo Lehtonen

Blogisti Sanna Antikainen kirjoittaa: ”Suomi allekirjoitti vuonna 1991 YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen. Se velvoittaa valtiota, kuntia, lasten vanhempia ja muita aikuisia. Sopimuksen kolmannen artiklan kohta 1 antaa lapselle oikeuden siihen, että hänen etunsa arvioidaan ja otetaan ensisijaisesti huomioon kaikissa häntä koskevissa toimissa tai päätöksissä sekä julkisella, että yksityisellä sektorilla.”

Sanna Antikainen, oletko kanssani samaa mieltä, että ennen avioliittolain muuttamista muutoslain 156/2015 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150156 mukaiseksi olisi pitänyt tehdä lapsivaikutusten arviointi?
Jos olet tuosta eri mieltä, niin miten perustelet kantasi asiassa?

Lue lisää: ”Aloite avioliittolain muuttamisesta - Tarvitaan vaikutusarviointi” http://timolehtonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1788...

Käyttäjän SannaAntikainen kuva
Sanna Antikainen

Hei ja kiitos kommentista. En minä näe, että tuolle olisi ollut mitään estettä.

Timo Lehtonen

Sanna Antikainen kirjoitti 29.4.2016 21:36: ”En minä näe, että tuolle olisi ollut mitään estettä.”

Sanna, tuo ei ole vastaus kysymykseen ”…oletko kanssani samaa mieltä, että…”.

Kysyin: ”Sanna Antikainen, oletko kanssani samaa mieltä, että ennen avioliittolain muuttamista muutoslain 156/2015 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150156 mukaiseksi olisi pitänyt tehdä lapsivaikutusten arviointi?”

Sanna, oletko tuosta asiasta kanssani samaa mieltä vai et (K/E)?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #4

Lainsäätämisessä LAVAksi käy myös lastensuojelun ja lastenkasvatuksen asiantuntijoiden antamat ex ante-lausunnot - lain vaikutuksia tullaan joka tapauksessa seuraamaan kaikkia ikä- ja väestöryhmiä koskien eikä lapsivaikutusten arviointiin edes ole olemassa vakiintuneita tai peräti formaaleja malleja...

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Hyvä Sanna, nyt ihmetyttää kyllä kovasti Unisefin valikoiva asenne laspivaikutusten arviointiin. Paikallisissa pienissäkin asioissa (silti tärkeissä) Unisef rohkaisee käyttämään lapsivaik.arviota, mutta megaluokan kulttuuri ja ihmisoikeuskysymyksessä se ei inahdakkaan lapsen puolesta!

Käyttäjän SannaAntikainen kuva
Sanna Antikainen

Suurin riski tällä hetkellä lapsille on taloudellinen tilanne. Kunnat hakevat säästöjä ja tekevät sen osassa maata lasten kustannuksella.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

PIENI LAINAUS LASTEN SUURESTA KYSYMYKSESTÄ:

Professori Somerville toteaa: “Kaksi ennen näkemätöntä kehitysprosessia − lisääntymisteknologian kehitys ja samaa sukupuolta olevien parien avioliiton institutionalisointi − erityisesti yhdessä, asettavat ennen näkemättömiä haasteita lasten perustaville ihmisoikeuksille suhteessa heidän biologiseen alkuperäänsä (suhteessa siihen, miten he ovat saaneet olemassaolonsa): heidän oikeudelleen saada tietoa alkuperästään; heidän oikeudelleen olla välittömän ja laajemman biologisen perheensä kasvatettavina, ja heidän oikeudelleen saada vanhempi molemmista sukupuolista.” (Somerville 2007: 179.)

Aiheesta lisää:

https://kotisivukone.fi/app/www/tapiopuolimatka.ko...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset