*

Sanna Antikainen " On asioita joihin on vain tartuttava, sillä muuten ihminen ei ole ihminen vaan vain rikkahippunen."

Maassamme on paljon lapsia, jotka yrittävät tehdä parhaansa vaikeuksien keskellä

Heti aluksi onnittelen kaikkia valmistuvia ja muita todistuksen saavia. Onnittelen kuitenkin eniten niitä, ketkä ovat parantaneet numeroitaan ja eritoten niitä, ketkä ovat selviytyneet kouluvuodesta
/ valmistuneet vaikeuksista huolimatta.

Suomessa elää tällä hetkellä noin 65 000 – 70 000 lasta, joiden toisella tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Viranomaisten tietoon tuli kaksi vuotta sitten noin 6900 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksen uhria ja tästä joka neljäs uhreista oli lapsi.

Oppimiseen tarvitaan tarkkaavaisuuden kiinnittämistä opittavaan asiaan
ja tietoista asian prosessointia. Jotta lapsi tai nuori kykenee oppimaan asioita, tarvitsee hän opiskelua varten esimerkiksi rauhallisen ympäristön. Myöskin vanhempien tuki ja kannustus on lapselle tärkeää.

Maassamme on lapsia ja nuoria, jotka yrittävät tehdä parhaansa kaaoksen, väkivallan ja muiden karmeuksien keskellä. Kasvoin alkoholistiperheessä. Tiedän kokemuksesta, kuinka vaikea on opiskella ja lukea kokeisiin, sekä ylipäätänsä menestyä koulussa, kun ympärillä juopotellaan, huudetaan, tapellaan ja käyttäydytään muutenkin väkivaltaisen sekopäisesti.

Olen tänään lukenut facebookissa ylpeiden vanhempien kuvia koulussa menestyvistä lapsistaan ja upeita kympin rivejä todistuksissa. Olen vilpittömästi iloinen heidän puolestaan. Valitettavasti kuitenkin meidän yhteiskuntamme todelliset sankarilapset jäävät huomaamatta ja heidän työnsä vaikeissa olosuhteissa jää tunnistamatta ja varsinkin tunnustamatta. Nimittäin, joskus huonomman keskiarvon omaava oppilas voi todellisuudessa olla se luokan ahkerin ja eniten töitä tekevä oppilas, joka ansaitsisi huomion ja kiitoksen työstään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hyvä kirjoitus. Luulen kuitenkin, että perheiden keskimääräinen tilanne on parantunut muutaman vuosikymmenen sisällä. Alkoholikulttuuri on hitaasti muuttunut normaalimmaksi ja lasten kohdalla asioihin puututaan nopeammin kuin aiemmin.

Nämä tilastolliset parannukset eivät tietysti ongelmaperheessä elävää lasta helpota. Ja omakohtainen kokemuksesi varmaan antaa pohjan ymmärtää heidän tilannettaan keskimääräistä paremmin.

Käyttäjän SannaAntikainen kuva
Sanna Antikainen

Kiitos Juha. On varmasti mennyt parempaan päin. Minun sydämestä vaan ottaa tieto siitä, että yksikin lapsi joutuu kärsimään ja yrittämään kaikenlaisien hirveyksien keskellä eikä kukaan koskaan huomaa tai huomioi tätä työtä... ja sitten kaikki juhlivat Annaa 9,8 keskiarvolla. Mutta kukaan ei juhli Liisaa, joka olemattomasta lukurauhasta huolimatta ja pikkusisarusten huolehtimisen lomassa sai upean 7,5 keskiarvon todistukseensa.

Kalle Erkkilä

Toinen asia mistä jotkut lapset kärsivät perheessään on vanhempien välinpitämättömyys. Vanhemmat painavat töitä arjet ja pyhät, koska ura on niin tärkeä. Sosiaalinen elämä, harrastukset ja oman navan tuijottelu syö myös aikaa. Lapselle jää muruset.

Osa vanhemmista korvaa lämmön ja rakkauden puuttumisen ostamalla lapselle tavaraa.

Myös lapsen kurittamatta jättäminen silloin kun se on aiheellista, on erittäin julmaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Se uran hoitaminen on kuitenkin myös lasten hyväksi tehtyä työtä, jos vertailukohtana ovat perheet, joissa vanhemmat joutuvat jonottamaan leipäjonoissa.

Ja se "kurittaminen" on laitettu aika ahtaalle nykymaailmassa. Jos tarkoitat ohjaaminen ja piittaaminen, niin kukaan ei puutu tuohon sanaan.

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi

Riitaisa koti ei anna samaa mahdollisuutta kuin rauhassa tehty työ valita hyvällä todistuksella oma tulevaisuus. On kuienkin hyvä muistaa, että kaikki eivät edes halua lukioon ja kovin korkealle. Suhteellisen hyvällä todistuksella saavutettu ammattikoulun linja antaa sen mitä moni hakee. Kaikki keskitasoa älykkäämmät eivät ole professoreita tai lääkäreitä, heitä kiinnostaa muut asiat. Pahinta lienee silloin, jos oma kapasiteetti tavalla tai toisella ei vain riitä saavuttamaan tarvittavaa. Sitä varjostaa joskus myös alkoholismi, perheen varojen hupeneminen muuhun kuin jälkikasvun kouluttamiseen. Juoppous syö säästöt, kun työ ei luonnistu. Paljonko alkoholismi maksaa, en tiedä. Uskon kuitekin että todella paljon, jos perheestä puhutaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset