*

Sanna Antikainen " On asioita joihin on vain tartuttava, sillä muuten ihminen ei ole ihminen vaan vain rikkahippunen."

Kyllä se on rahasta kiinni!

  • Kyllä se on rahasta kiinni!

Tuore keskustan perhe- ja peruspalveluministeri kirjoitti vierailustaan kahteen eri vanhustenhoidon yksikköön Uuden Suomen blogissaan.  Kirjoituksen kantavana viestinä kuuluu, kuinka vanhushoivaa  ”Ei lailla säädetä, ei ole rahasta kiinni”. Tämän lisäksi tikunnokkaan nostettiin väsynyt hoitaja.

 

Maamme vaikutusvaltaisia päättäjiä valtio- ja kuntatasolla voidaan kutsua poliittisiksi hoivaajiksi. He näkevät vanhusten hoivan talousarvioiden, tilipäätösten ja erilaisten muiden dokumenttien kautta. He myös ovat yhteydessä pääosin johtaviin virkamiehiin, jotka eivät välttämättä ole koskaan olleet mukana käytännön hoivatyössä ja joiden ainoa tehtävä on pitää hoivan kulut budjetin mukaisina. Nykyisessä taloustilanteessa vanhushoivan talousarviot ovatkin erittäin tiukkoja ja vanhusten hoivan laatu jää aina kakkoseksi taistelussaan rahallisista resursseista. Poliitikot ja johtavat virkamiehet tekevät myös päätöksensä kaukana itse käytännön hoivatyöstä ja näin heillä ei ole minkäänlaista kuvaa siitä, miten käytännön päätös vaikuttaa yksittäisen vanhuksen saamaan hoivaan ja sen laatuun. Samaan aikaan käytännön hoivaajat vanhustyössä ovat yleensä naisia, joilla tyypillisesti on vähemmän tai ei laisinkaan perinteistä poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaa. Hyvä esimerkki tästä suuresta kuilusta on nähty Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa, jossa sairaanhoitajat ovat valittaneet aluehallintovirastoon työnsä epäkohdista. Kuopion tilanne on vain jäävuoren huippu ja ikävä sellainen. Saattaakin olla, että Kuopio näyttäytyy suunnannäyttäjänä muille paikkakunnille.

 

Nyt kun ymmärrämme, kuinka poliittinen hoivaaja eroaa käytännön hoivaajasta sekä sen, kuinka erilaisissa maailmoissa he elävät, voimme asettaa myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon blogitekstin oikeaan valoon. Valitettavasti Saarikon blogiteksti on surullinen osoitus siitä, kuinka poliittinen hoivan antaja tekee yleistyksiä hoivatyön kokonaisuudesta erilaisten yksittäisten esimerkkien kautta, joista hän ei kokonaisuudessaan ymmärrä mitään. Pahimmillaan tähän sotketaan myös ideologisia asioita, kuten Saarikkokin tekstissään sotkee mainitessaan markkinavoimat vanhuspalvelujen pelastajana. Pahimmillaan nämä yleistykset muuttuvat poliittisiksi päätöksiksi, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia yksittäisen ihmisen arkeen. Hyvänä esimerkkinä tästä näyttäytyy viime hallituskaudella sosiaalidemokraattien ajama vanhusten laitoshoivan muuttaminen kotiin painottuvaksi hoivatyöksi. Kertomatta jäi se, kuinka nämä muutokset vaikuttivat vanhusten maksamiin maksuihin ja  hoivaan. Siinä, missä laitosasuminen käsitti asumisen, hoivan, lääkkeet, hygienian ja edelleen, tehostetussa palveluasumisessa vanhus tuo hoivakotiin omat huonekalunsa ja maksaa itse lääkkeet, vuokran, sähkön, veden sekä erilaiset palvelut eri taksojen mukaan. Palveluasumisessa vanhusta voidaan laskuttaa erikseen suihkusta, ulkoilusta tai yöllisestä wc-käynnistä. Ja kun tämän kaiken tekee iso hoivayritys, saattavat vanhusten maksamat eurot eksyä veroparatiiseihin ja näin meidän kansantaloutemme ulkopuolelle. Laitoshoivan muuttaminen kotiin painottavaksi hoivatyöksi onkin hyvä esimerkki siitä, millaisia käytännön vaikutuksia poliittisilla päätöksillä voi olla – asia, joka ei ehkä tainnut olla kaikkien poliittisten päättäjien ymmärtämä.

 

Perhe- ja peruspalveluministerin blogitekstistä on löydettävissä muutamia seikkoja, jotka osoittavat Saarikon ymmärtämättömyyden vanhushoivasta ja sen arvioinnista. On ikävää, että ylin päättäjämme – ministeri, tekee virheellisiä yleistyksiä julkisuudessa ja lopuksi vetää nämä virheelliset yleistyksensä yhteen toteamalla etteivät asiat ole rahasta kiinni.

 

Ensinäkin, Saarikko vertaa kahta eri yksikköä keskenään tuomatta esille yksittäisiä vertailukohtia. Hän ei tee kattavaa erittelyä siitä, millainen kyseisten hoivakotien asiakaskunta, millainen hoivatarve ja terveydentila asiakkailla on, ja millainen hoitokodin asiakkaiden RAVA-indeksin keskiarvo on. Nämä tiedot ovat ensiarvoisen tärkeitä, jos me vertailemme hoitokoteja, koska esitetyt faktat kertovat sen, kuinka paljon apua kyseisen hoitokodin ihmiset tarvitsevat. Tämän lisäksi yksittäisiä hoitopaikkoja arvioitaessa olisi tuotava esille kyseisten hoitopaikkojen henkilöstömitoitus. Tekstissään Saarikko mainitsee vain toisen, sen ”paremman”, hoitokodin henkilöstömitoituksen; 0,6. Tämä on itseasiassa hyvä mitoitusluku, onhan virallinen suositus 0,5 hoitajaa per vanhus. Toisaalta, kuitenkin Saarikko samaan hengenvetoon toteaa, kuinka ” Emme keskity oleelliseen edes henkilöstön mitoitusdesimaaleista vääntämällä. ” Jos henkilöstön riittävyys ei ole oleellista hoitotyössä ja työntekijöiden jaksamisen suhteen, ehdotankin, että Saarikko ottaa myös itselleen hoidettavaksi sosiaali- ja terveysministerin salkun, jolloin hän voi kokea hoitajan kiireen ja riittämättömyyden tunteen työssään.

 

Yleisesti yhteiskunnassamme on tiedostettu vanhushoivan riittämättömyys ja sen laatuongelmat. Tällä hetkellä noin 30 000 lähihoitajaa ja sairaanhoitajaa on töissä muilla aloilla ja työ kuormittavuus on suurin syy vaihtaa alaa. Kunnissa vanhustenhoivan kustannuksia voidaan leikata muuttamalla arviota siitä, kuinka monta prosenttia ikääntyneistä tarvitsee ympärivuorokautista hoivan palveluita tulevaisuudessa ja näin talousarvio saadaan näyttämään paremmalta. Todellisuudessa nämä prosenttikikkailut vaikuttavat siihen, kuinka moni todellisuudessa hoivaa saa. Jos luku on pienempi, päädytään tilanteeseen, jossa hoivaa ei ole tarjolla, silloin kun sitä tarvittaisiin, koska arviot ohjaavat konkreettista toimintaa samoin tavoin kuin kapteeni laivaa. Kun ympärivuorokautisia palvelupaikkoja ei ole tarjolla, jää moni vakavasti muistisairas kotiinsa odottamaan paikan vapautumista, ja siinä välissä hän saattaa esimerkiksi kaatua kohtalokkain seurauksin.

 

Olen ollut viimeiset neljä vuotta kuntapäättäjä sekä maakuntavaltuutettu. Olen myös saanut etuoikeuden istua juuri perustetun Pohjois-Karjalan Siun Soten henkilöstöjaoksessa. Näiden toimien lisäksi olen työskennellyt suurimman osan urastani lähihoitajana vanhustenhoivassa ja tällä hetkellä opiskelen sairaanhoitajaksi tehden lyhyitä sijaisuuksia. Olen siis ollut samaan aikaan sekä poliittinen hoivanantaja ja käytännön hoivanantaja, kaksoisrooli, joka on tuottanut minulle unettomia öitä. Voin sanoa käsisydämmellä, että kuilu näiden kahden eri leirin välillä on niin valtava, että sen pienentämiseksi olisi tehtävä pian jotakin. Kuilua ei vähennetä Saarikon kaltaisten blogitekstien töräyksillä, jossa nostetaan väsynyt hoitaja tikunnokkaan arvosteltavaksi ja huudetaan ettei raha ratkaise. Kuilua vähennetään sillä, että korkeamman vaikutusvallan päättäjät ja virkamiehet jalkautuisivat hoitajien ja heidön työnsä pariin oppimismielessä kuunnellen alansa asiantuntijoita.  Henkilökohtaisesti olen kutsunut erään paikallisen kansanedustajan tutustumaan vanhustenhoivaan, tuloksetta. Olen työssäni saanut kokea kiireen ja riittämättömyyden kuristavan syleilyn, jota ei esille otettuna korkeammilla palleilla istuvien toimesta aina ymmärretä. Lääkäreiden rekrytointiongelma tunnistetaan nykyisin erittäin kirkkaasti, mutta hoitohenkilökunnan joukkopako kiristyvältä alaltamme voi olla tulevaisuudessa varsin todellinen asia eikä sitä osata odottaa. Lähiesimiehetkin ajetaan ahtaalle, kun paine toisaalta ylhäältä esimiehiltä ja toisaalta alempaa käytännöntyöntekijöiltä on niin erilaista ja repivää eikä vaikutusmahdollisuuksia juuri ole.

 

Lopuksi kerron teille esimerkin elävästä elämästä. Toivottavasti perhe- ja peruspalveluministeri lukisi tämän, jotta hän voisi ymmärtää, millainen vaikutus rahalla on työhömme. Vanhustenhoivan pahin kriisipiste löytyy aamuista. Aamut ovat kiireisintä aikaa, koska lähes kaikki asiakkaista tarvitsisivat kello 7-8 välillä aamupuuron ja aamupesut. Kotihoidossa on myös sellaisia asiakkaita, jotka eivät välttämättä pääse ilman toisen ihmisen apua sängystä ylös ja näin myös palvelu- ja tehostetun palveluasumisen paikoissa. Valitettavasti juuri kotihoidossa viimeisimmät saavat aamupuuronsa kello 10 ja saattavat päästä autettuna sängystä ylös vasta kello 9. Monelle nuoremmalle tämä on aivan luonnollinen kellonaika. Mutta  kannattaakin muistaa, että iltakierto kotihoidossa alkaa kello 17-18 välillä. Monelle yö siis on pitkä. Kannattaa myös muistaa, että ikänsä navettaan viideltä noussut emännän biologinen kello ei muutu vuosikymmenten työn jälkeen. Tähän ongelmaan olisi kuitenkin olemassa helppo ratkaisu. Monissa paikoissa aamuvuorot alkavat kello 7. Kaikkien etujen mukaista olisi se, että aamuvuorot alkaisivat 6-6.30. Tämä olisi erittäin helppo muutos toteuttaa, joka helpottaisi aamun työtaakkaa. Mietittekin varmaan, miksi näin ei tehdä. Syy on simppeli: ennen kello seitsemää alkavat työt ovat vielä yötyön piirissä ja siitä joudutaan maksamaan yötyölisää (30%). Rahan säästämisen vuoksi aamuvuorot siis alkavat kello seitsemän. Annika Saarikkoa mukaillen: eihän tämän pitänyt olla rahasta kiinni - vai??

 

 

 

 

 

 



 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Kalle Erkkilä

Kiitos Sanna, kun tuot vanhusten sekä hoitohenkilöstön asioita esille. On kolme ihmisryhmää, jolle on aina löydyttävä riittävästi resursseja: lapset, vammaiset ja vanhukset. Jos heille ei löydy yhteiskunnastamme apua, niin miksi ihmeessä kenenkään kannattaa tässä maassa asua ja maksella korkeaa veroa? Ongelma taitaa olla siinä, että ko ryhmät eivät ole päättäjien silmissä arvokkaita, koska heillä ei ole vaikutusvaltaa.

Sote-uudistus näyttäytyy minun silmiini lähinnä hankkeelta, jossa Kepu järjestää omilleen lisää virkapaikkoja ja valtaa maakunnnissa. Ja Kok taas haluaa päästää yrityksiä lypsämään helppoa rahaa yksityisellä sektorilla.

En sinänsä vastusta sitä, että valinnanvapautta lisätään yksityisten tahojen mukaantulolla, mutta näin pienessä maassa ei kannata odottaa, että se olisi ihmelääke ongelmiin. Ja mainitsemasi verojen välttely on asia, johon on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Ehkäpä ratkaisuna voisi olla yrittämisen verottamisen järkiperäistäminen yleisellä tasolla?

Katselin hiljattain tilastoa, josta kävi ilmi, että hoiva-alalta on näinä päivinä jäämässä eläkkeelle väkeä yhä kiihtyvällä vauhdilla. Mietin vain, että mistä saadaan tilalle osaavia ammattilaisia? Houkutteleeko hoiva-ala enää nuoria ihmisiä? Onko palkkaus riittävä? Negatiiviset uutiset alan ongelmista ei ainakaan auta asiaa.

En näe, että esim. laittomat siirtolaiset toisivat apua tilanteeseen. Onko nuori muslimimies valmis hoivaamaan suomalaista vanhusta? Tuskin. He saavat discorahansa helpommallakin. Nythän Kepu ja Kok syytää heille sen miljardin euron verran vuodessa.

Osaatko Sanna sanoa, onko olemassa jokin maa, jossa esim. vanhusten hoiva on järjestetty mallikkaasti ja josta voisimme Suomessa ottaa oppia?

Käyttäjän SannaAntikainen kuva
Sanna Antikainen

Kalle, kiitos. Tiivistät oleellisen heti ensimmäiseen kappaleeseen. Valitettavasti heikoimmilla ei ole vaikutusvaltaa :(

Uutisissa mainittiin muutama vuosi takaperin, että Ruotsi olisi paras maa vanhuksille elää. Suomi taisi olla 10. Täytyykin tutkiskella asiaa tarkemmin :)

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Perussuomalaiset olivat aikoinaan mukana tässä Sote-sotkussa ihan kybällä.
Ja kannattivat. Mikä on muuttunut?

Uskon tosin sinun Sanna Antikainen olevan vilpittömin mielin liikkeellä, mutta en voi luottaa puolueeseen jonka presidenttiehdokas on Laura Huhtasaari.

Kalle Erkkilä

Taru, kyselet mikä on muuttunut. No, oli PS:n puoluekokous ja aika paljon muuttui. Jos et ole huomannut.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Onko muka joku väärin kysytty? Mun mielestäni Perussuomalaisten nykyisellä puheenjohtajalla on aika armottomat arvot.
Sanna Antikainen taas omaa humaanit arvot joten voin tykätäkkin joskus.

Mutta mikä on se oikea linja mitä Perussuomalaiset vetää?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Tarun kanssa samaa mieltä.En minäkään usko.

Nythän on niin että Rahakirstun päällä istuu Sosiaali ja terveysministeriön rahoista vastaava 1.Hanna Mäntylä(ps)/Pirkko Mattila (PS/UV).
Ko. ministeriön budjetinhan laati hallitusneuvotteluissa/budjettiriihessä Persut yhdessä kepu,kok kanssa.

Joten miksei ne "demarit/PS"nyt jaa niitä rahoja kun ovat kepu,kok hallituksessa?
Vaan leikkaavat .

Käyttäjän SannaAntikainen kuva
Sanna Antikainen

Laura on varmasti vanhustemme hyvän hoidon puolella. Tästä olen 100%.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Perussuomalaisen tynkäpuolueen arvot eivät ole jotenkin nyt kiikarissa saman asian kanssa että Laura Huhtasaari on ei-homoseksuaalimyönteinen.
Lisäksi hänellä on rajoittavia tekijöitä yleisessä ajatusmaailmassan. Toki Laura saa itse ajatella niin, mutta älkööt pakottako muita uskomaan hänen ajatusmaailmaan.

Käyttäjän tit1839 kuva
torsti tuukkanen

Kiitos koskettavasta ja asian ymmärtäväistä kolumnista.Tätä ei pidä sotkea puoluekantaan,vaan asiaan jonka
Kirjoittaja tuntee ja ymmärtää.
Uuden ministerin alkutaival on aikalailla kompuroiva.Koko sotetyö menee hallituksessa vain pahempaan jamaan.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Minäkään en ole sotkenut puoluekantaani missään.. Kirjoitus on viisas.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Uusi ministeri on istunut Stvm-valiokunnissa ennen ministerinpestiä joten mikään asia ei ole uusi. Kepun SOTE-himmeli läksyt on varmasti luettu jo kepun eduskuntaryhmässä pilkulleen.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Hyvä kirjoitus fiksulta ammatti-ihmiseltä Propsit hänelle!

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Osaat näköjään kirjoittaa asiaakin niin halutessasi.Tosin Superin sopimus yölisistä vanhuspalvelussa on ristiriitainen tietojesi kanssa.

Käyttäjän SannaAntikainen kuva
Sanna Antikainen

Miltä osin on ristiriitainen?

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Vanhusten hoito halutaan sivuta ns harhauttavilla puheilla ja osin sysätä hoitajien syyksi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Eivät ne asiat rahalla parane vaan käsipareilla. Suomi on päättänyt maksaa rahat ihmisille himassa makaamisesta, vaikka samalla rahalla voisi panna ihmiset auttamaan toisiaan.

Ihmettelen vain miksi.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Tosin esim isolla osalla kaupunkien vanhushuollon kenttätyöstä vastaavilla lääkäreillä ei ammatinvalinta ole aina osunut ihan nappiin.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Totta. Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa käsipareista pörssiyritys "Attendojen" puolesta palkat?
Suomi on päättänyt maksaa rikkaillekin yhteisestä kirstusta sosiaalista tukea ansiosidonnaisena tulojen mukaan . Ilman velvoitteita.
Ihmettelen miksi työttömän ,tulottoman täytyisi tehdä sosiaaliturvaansa vastaan työtä saadakseen ainoan tuen 487e/kk elantoonsa?
Ja maksoiko nuo veroja työssä ollessaan ennen irtisanomista? Palkasta n.22%+ALV -24%= veroa 46%.
Eli oman työttömyysturvansa moneen kertaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Miksi kenenkään muun pitäisi maksaa 'köyhälle ja tulottomalle' 487€ (plus asumiskulut, terveydenhuoltokulut jne yms) jos tämä ei tee mitään vastineeksi?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #19

Miksikö? Suomen perustuslain mukaan kansan sosiaaliturva kuuluu kaikille 5,4 milj kansalaiselle.
Jota maksetaan eri elämäntilanteiden aikana tukemaan elantoa:
Kun perhe kasvaa/lapsiperheidentuet
Työttömyyden/työkyvyttömyyden aikana
Vanhuuden(eläkkeet)
Sairauden
Asepalvelusaikana perheelle
ym .kaikki Kelasta saadut etuudet.

Maksetaan Sosiaali ja terv.ministeriön budjetista.
Kelan osuus siitä oli-11 28,4%
Siitä työttömyysmenot oli 8%
Palkansaajat nettomaksajia. Kelan etuudet maksaa suuriman osan palkansaajat.
Koulutus ja terveyspalveluita käyttää rikkaat eniten.
lähde:
Kiander selvitys .

EX-palkansaajallako ei ole oikeuksia niihin kuten muilla on ilman vastiketta,työvelvoitetta?

Meissä kaikissa on se pieni "Sossupummi" joka saa Kelasta tukea Kehdosta-hautaan
kansan yhteisistä varoista Kansaneläkelaitos/Kelasta.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #19

Sinä maksat veroissa,hintojen korotuksissa ja ALV -10 lähtien
Kelamaksunpoistoa n.800 milj/v joka korvataan edm.maksuilla takaisin VM-kirstuun.
+
palkansaajat maksaa nyt yli 800milj/v työnantajilta ,palkansaajille siirrettyä sosiaaliturvamaksuja.

Käyttäjän KaisaJuuso kuva
Kaisa Juuso

Olen NIIN samaa mieltä ja Itsekin hoivatyötä tehneenä ja poliitikkona tunnistan asiantuntevan tekstin. Saarikon puheet siitä, että hyvä vanhusten hoiva ei olisi rahasta kiinni on täyttä puppua ja osoittaa vain sen, ettei hän oikeasti ymmärrä asiasta mitään.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kaikkien politikkojen puheet on kiinni Poliittisista arvovalinnoista .Mihin kansan yhteiset varat halutaan laittaa.
Niistä päättää aina eduskunnan enemmistö,hallituspuolueet.

Yksittäiset vaalipuheet esim.-03 kaikille eläkeläisille 300e/kk lisää eläkettä.
(tuli 6e -06,jäi saamatta 294e mutta eduskuntaan pääsi.)
Päätökset tekee hallituspuolueet yhdessä. Samoin tekee puolue.
Jos esitetty lupaus ei ole puolueen ohjelmassa ei sitä myöskään eduskunnassa ajeta puolueessa.

Karri Aronen

Tässä konkurssimaassa ei rahaa löydy kuin huvipaikanhakijoiden loputtomaan hyysäykseen ja poliitikkojen palkankorotuksiin.
Muut pärjätköön miten pärjäävät. Hurraa Suoli 100v!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset