Sanna Antikainen " On asioita joihin on vain tartuttava, sillä muuten ihminen ei ole ihminen vaan vain rikkahippunen."

Mihin kaikkiin takuutuksiin Jutta Urpilainen kirjoittaisi komissaarina nimensä?

SDP julkisti 4.6 ehdokkaansa Suomen EU-komissaariksi. Moni varmaan hieraisi silmiään, kun selvisi, että ehdokkaana on Jutta Urpilainen, joka ei ollut ehdokkaana europarlamenttivaaleissa. Samaan aikaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi toivovansa Suomelle mahdollisimman painavaa salkkua. Kaikki katastrofin ainekset ovat siis olemassa.

Ministerin tehtävään edellytetään, että valittava henkilö on rehellisenä ja taitavana tunnettu Suomen kansalainen. Vaikka komissaarin kohdalla vastaavia vaatimuksia ei ole, ei se silti tarkoita sitä, että komissaaria esittävän tahon tulisi toimia päinvastaisella tavalla.

Suomen aikaisemmista komissaareista Erkki Liikanen, Olli Rehn ja Jyrki Katainen ovat toimineet EU:n talous- ja raha-asioista vastaavina komissaareina. Tämä lienee painava salkku, jota Suomi nytkin on tavoittelemassa.

Suurin ongelma Urpilaisen uskottavuuden kannalta on hänen toimintansa valtiovarainministerinä. Joko Urpilainen ei tiennyt, mistä oli päättämässä, kun hän yritti hankkia Suomelle vakuuksia Kreikan tukipakettiin, tai vaihtoehtoisesti hän yritti tarkoituksellisesti valehdella kansalle sopimuksen todellisesta sisällöstä. Vaikea sanoa, kumpi on huolestuttavampi vaihtoehto, mutta kumpaakaan on todella vaikea pitää positiivisena meriittinä.

Miten voidaan olettaa, että Jutta Urpilainen ajaisi talouskomissaarina Suomen tai edes koko EU:n etua, jos hän on jo aikaisemmin osoittanut, ettei ole tehtäviensä tasalla tai ajaa jonkin muun tahon etua kuin oman maansa? Tällaisen kävelevän katastrofin valinta Suomen komissaariksi ei anna kovin hyvää kuvaa SDP:stä, kun puolueella olisi ollut käytettävissään myös laajalti arvostettu ja kyvykkäänä pidetty ehdokas, joka oli vaaleissa ehdokkaana ja keräsi yksin lähes puolet puolueensa äänistä.

Urpilaisen valintaa komissaariksi on yritetty perustella tasa-arvosyillä ja sillä, että Suomella ei ole ollut vielä yhtään naiskomissaaria. Samaan aikaan Ruotsilla ei kuitenkaan ole ollut yhtään mieskomissaaria, mutta kukaan ei tunnu pitävän tätä ongelmana.

Tasa-arvon edistäminen on tärkeää, mutta sitä ei pitäisi käyttää keppihevosena siihen, että tärkeän tehtävän täyttämisessä sekä osaaminen että luotettavuus sivuutetaan kokonaan. Tällainen toiminta on omiaan johtamaan siihen, että Suomen kansainvälinen uskottavuus kärsii ja pätevätkin naisehdokkaat leimautuvat pelkästään sukupuolensa perusteella tehtäväänsä valituiksi. Kyvykkyyden ja vaalituloksen ohittaminen pelkän sukupuolen perusteella ei edistä todellista tasa-arvoa eikä luottamusta demokratiaan.

Valikoiva tasa-arvoajattelu on ollut vihervasemmistoleirissä voimissaan aikaisemminkin. Naisen valitseminen on tärkeää vain silloin, kun kyseessä on ideologisesti sopiva ehdokas.

Kun Tarja Halonen oli ehdolla presidentiksi, feministit julistivat kilpaa, kuinka tärkeää on, että naiset äänestävät vaaleissa naista. Viime presidentinvaaleissa, kun perussuomalaisten Laura Huhtasaari haastoi kokoomuksen Sauli Niinistön, samat tahot olivat naisen äänestämisen tärkeydestä hipihiljaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Tarja Halonen vs. Laura Huhtasaari? - Ei kauheasti vaadi perusteluja.

Mulla on sellainen olo, että Urpilainen ajaa varmasti Suomen asiaa, Huhtasaaresta ja Hakkaraisesta en olisi varma.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Olishan tossa nyt ollut paljon vaihtoehtoja Urpilaisen ja Hakkaraisen välilläkin. Ettei olis kaikkein huonointa tarvinnu valita. Joku toinen demari esim.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Sehän tämän blogauksen huvittavin piirre onkin, että sukupuolen perusteella valitseminen esitetään paheksuttavana asiana. Puoluejäsenyyden perusteella valitsemista blogisti ei kuitenkaan näe ongelmalliseksi. Joko haetaan pätevää tai sitten sopivaa. Jos kerran mennään mielivaltaisin perustein, voidaan ihan yhtä hyvin valita silmien värin tai sukunimen pituuden perusteella.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #9

Max Stenbäck: - "Jos kerran mennään mielivaltaisin perustein, voidaan ihan yhtä hyvin valita silmien värin tai sukunimen pituuden perusteella."

No tuohan juuri ainakin minua pännii. Eli, että se "mielivaltainen" peruste on aina sukupuoli. Jos tosiaan valittaisin välillä sukupuolen, välillä silmien värin ja välillä sukunimen pituuden perusteella, niin homma olisi minulle ihan OK. Mutta ei! Aina sukupuolen perusteella.

Käyttäjän MiikkaKristianSatama kuva
Miikka Satama

Meriitti harhauttelu ja kiemurtelu noissa ympyröissä on. Sujahtaa hommaansa siinä missä Katainen.

Mitä nuo edes viroissaan tekevät käytännössä?

Saa nähdä lähteekö demarit vielä Urpilaisella pressanvaaleihin 2024. En ihmettelisi. Tällä pohjataan sitäkin, väittäisin.

Heinäluomaa käy melkein sääliksi. Melkein.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Itse asiassa luotan että Urpilainen hoitaa komissaarin tehtävät kunnialla. Hän on kuitenkin yksi Suomen eturivin poliitikoista. Osaavampi ja kokeneempi kuin oikeastaan yksikään perussuomalaisista kansanedustajista. Toki on ymmärrettävää, että Antikaisen kaltainen kokematon poliitikko ei tätä täysin hahmota, sillä vie varmasti oman aikansa ennen kun osaamisen oppii tunnistamaan. Varmasti aika usein käy niin, että uusi kansanedustaja uskoo tietävänsä paljon enemmän kuin hän tietääkään ja vasta eduskuntatyön myötä hän oppii miten vähän hän tiesikään tullessaan taloon ja oppii tunnistamaan aivan eri tavalla niin osaamista kuin kyvykyyttä.

Onnea kansanedustajan työhön.

Käyttäjän SannaAntikainen kuva
Sanna Antikainen

Suomen sotkeminen mukaan Kreikan takuisiin olikin oikea suuri osoitus valtavasta osaamisesta :D

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Suoraan sanottuna kyse oli paljon monimutkaisemmasta ja erittäin tärkeästä asiasta. Jos euroopassa ei olisi päästy sopuun tukipaketeista olisi vaarana ollut koko euroopan pankkijärjestelmän kriisi tilanteessa jossa edellisestä kriisistä toipuminen oli kesken. Samalla riskinä oli myös eurojärjestelmän kriisi. Tukemiseen olisi ollut muutama muukin vaihtoehto, mutta tuen evääminen ja kriisin pitkittyminen ja laajeneminen olisi käynyt todella paljon kalliimmaksi. Kommentistasi päätellen et täysin hahmota sitä kuinka vahvasti riippuvaisia euroopan maa ovat toisistaan ja kuinka suuria riskejä esittämäsi "vaihtoehto" sisältää.

Sen sijaan ne paljon takuut olivat kyllä huttua.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #8

Suoraan sanottuna kyse oli siitä, ketkä asetettiin vastuuseen vastuuttomien lainojen myöntämisien suhteen.

Saksan ja Ranskan liikepankkeja pelastettiin muiden maiden veronmaksajien rahoin ja näiden pankkien osakkeenomistajat rikastuivat edelleen entisestään.

Markkinatalous pääsi unohtumaan pahasti, kun Urpilainen muka allekirjoitti takuutuksia kreikkalaisen Venizeoloksen kanssa, johon tilaisuuteen oli tilattu mm. Suomesta oma SDP: n valokuvaaja valheen ja feikin todistajaksi.

Venizeolos oli muuten se aivan sama kaveri ja lurjus, jonka pöytälaatikkoon unohtuivat Lagarden paperit.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #8

Valitan ettet sinäkään Marko kyllä hahmota Urpilaisen toimia ihan riittävästi. Katsos jos Urpilainen ei olisi ottanut suomalaisten veronmaksajien vastattavaksi Saksan ja Ranskan (etupäässä) pankkien saatavia Kreikan lainoista, niin kummatkin maat olisivat joutuneet pakosta itse omien maidensa veronmaksajien varoilla tukemaan eli pääomittamaan noita Keikan lainoittamia pankkeja.

Miksi siis Urpilainen meidän päättäjien (Kataisen hallituspuolueet) tukemina ottivat veronmaksajillemme nuo vastuut? Niin ja todellakin noilla Urpilaisen takuuksilla ei ole mitään käytännön arvoa, vain kustannuksia aiheuttamassa vuosikymmenten ajan.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #11

Tuo on edelleen toiveajattelua. Käytännössä oltiin tilanteessa jossa tarvittiin varsin nopeaa ratkaisua. Esittämäsi suunta ei olisi tuossa tilanteessa onnistunut josta olisi seurannut Euroopan rahamarkkinoiden kotoperäinen kriisi. Saksan kynnys toimia oli niin korkealla ja valmiusaste lähellä nollaa, ja Ranskalla ei ollut yhtään parempi tilanne. Ennen kuin toinen tai molemmat näistä maista olisi ryhtynyt toimeen, olisi velkakriisi levinnyt mm Italiaan ja toteutunutta pahemmin Espanjaan. Ja silloin tuskin mitkään toimet olisivat olleet riittäviä. Tuo olisi pahimmillaan luonut Eurooppaan kotoperäisen vuoden 2008 pankkikriisin toisinnon tilanteessa jossa pankit olivat valmiiksi vaikeuksissa. Ja nykyaikainen talous ei vain toimi ilman toimivaa pankkijärjestelmää ja luontonantoa.

Laurin kommentti vastuusta pitää sinällään paikkansa, mutta tuon pääomittamisen kynnys oli varsin korkealla. Toki sitä tehtiin tukipakettien yhteydessä mutta varsin suppeasti verrattuna siihen mitä olisi pahimmillaan tarvittu.

Itse olisin toivonut että tukipaketit oltaisiin hoidettu osin pääomittamisen kautta keskuspankkirahalla, mutta Saksan suhtautuminen siihen oli varsin tiukka, tosin myöhemminhän tuota keskuspankkirahaa on syydetty aika paljon Euroopan rahamarkkinoille.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #14

Totta kai Saksan asenne oli ja on aina tiukka kunhan saa muiden jäsenmaiden veronmaksajat maksumiehiksi. Meidän lammasmaiset päättäjät tanssivat Saksan ja Ranskan yhdessä sopiman mukaan. Missä on kielletty päättäjiemme oman maan edun mukaiset toimet EU:ssa. Ei kai tuo ole missään kielletty kansallisvaltioilta jäsenmaina? Samanlainen oman maan edun vaade pitää olla pienilläkin jäsenmailla. Pitäisi meidänkin päättäjillemme riittää se, että Saksa on jo suurin hyötyjä eurovaluutasta. Saksa on käärinyt suuren ylijäämän unionin aikana eurovaluutan käytöllä muiden euromaiden kustannuksella. Tämän lisäksi vielä osallistuimme heidän pankkiensa pelastamistoimissa.

Ei ole mikään selitys se, että olimme pakoitetut osallistumaan Kreikan lainojen takauksiin vaan kyllä euron pelastamiseksi olisi aivan varmasti niin Saksa kuin Ranskakin tehneet omien pannkiensa pelastusoperaatiot omiin lukuihinsa, kunhan olis päättäjämme vaan olleet tiukkoina. Ainoa mikä tulee mieleen tuohon tukipakettiin osallisytumiseen on se, kun Kataisella oli päämääränä komissaarin virka ja jonka hän sitten hoitikin itselleen pääministerinä kesken hallituskauden.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #18

Haluaisitko selittää, miten Kreikan tukipaketti liittyi Kataisen komissaariksi nimittämiseen? Kuulostaa kiehtovalta tarinalta, mutta en kykene itse yhdistämään pisteitä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Naisen valitseminen on tärkeää vain silloin, kun kyseessä on ideologisesti sopiva ehdokas."

Luin vahingossa väärin "biologisesti sopiva", mutta oikeastaan kun tarkemmin mietin, niin muistaisin, että joskus joku macho on rehvastellut sillä, että on antanut äänensä naisehdokkaalle ihan vain ulkonäön perusteella.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Täsmennetään vielä sen verran, että suomalainen komissaari ei (ainakaan toistaiseksi) ole Suomen kuvernööri, eikä hänen tehtäviinsä kuulu edustaa Suomen näkökulmaa EU:ssa tai komissiossa miltään osin.

Komissaarien tulisi periaatetasolla edustaa vain ja ainostaan Euroopan yhteisöä.

(Mutta ihmisiähän komissaaritkin vain ovat)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Komissaariksi pitää valita peruskiero kotiinpäinvetäjä, eli Mauri Pekkarinen olisi ollut oiva valinta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Vain jos haluaa, että euroopan päätöksenteko menee entistäkin pahemmin solmuun. Itselleni Pekkarinen on suurin piirtein vihonviimeinen valinta.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

# 12

Ne perinteiset kotiinpäinvedot ovat tulleet kansalaisille tähän mennessä niin kalliiksi että hieman vähemmän sellaista jatkossa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

"Moni varmaan hieraisi silmiään, kun selvisi, että ehdokkaana on Jutta Urpilainen, joka ei ollut ehdokkaana europarlamenttivaaleissa."

Luulisi kansanedustajalla olevan enemmän aikaa seurata poliittisia tapahtumia. Itselleni oli päivänselvää, että Rinne ehdottaa komissaariehdokkaakseen nimenomaan Urpilaisen.

Myöskään Antikaisen perusteluissa ei ole mitään todellista: eihän komissaarin tarvitse olla europarlamentin jäsen. Ei ollut Katainen eikä Liikanenkaan. Olli Rehnkään ei ollut eu-parlamentin jäsen enää tullessaan valituksi komissaariksi vuonna 2004.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mikäänhän ei tosiaan estä nimittämästä komissaaria, tai ministereitä sen puoleen, pätevyyden perusteella. Näyttäisi kuitenkin puoluekirja olevan näillä nimityksistä päättävillä tärkeimpänä kriteerinä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Urpilaisen ehdokkuus on tosiaan ollut julkisuudessa ja selvillä ainakin huhtikuusta asti, aika yllättävää että tämä on mennyt Antikaiselta kokonaan ohi.

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä

Jep. Ja asia on päätetty lopullisesti jo aiemmin. Yllättävää, että tämä on vaikea myöntää.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Urpilainen sentään kehtasi vaatia vakuuksia Kreikalta, mutta kun persut pääsivät 2015 hallitukseen niin heti Kreikkaan kipattiin suomalaisten veronmaksajien rahaa ilman mitään vakuuksia.

Se on Urpilaisen ja persujen ero!

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuolla ei kannata elämöidä. Aina ero taitaa olla, että me maksamme noille arvottomille vakuuksille korkoa.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Eduskunta hyväksyi EVM-sopimuksen 28.6.2012. Sen allekirjoitti myöhemmin valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Päätös tehtiin enemmistöpäätöksenä. Kepu ja Perussuomalaiset jäivät silloin vähemmistöön.
Suomi on osakkaana luxemburgilaisessa rahoituslaitoksessa nimeltä Euroopan vakausmekanismi ja vastuut siellä voivat nousta jopa 12,6 miljardiin euroon saakka, kuten linkistä ilmenee. EVM on EU:n ulkopuolinen laitos.
Tällä ulkopuolisella rahoitusyhtiöllä kierrettiin Lissabonin sopimuksen 125. artiklaa, jonka mukaan mm. Suomi ei ole vastuussa jäsenvaltioiden veloista tai niiden muista taloudellisista sitoumuksista.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_vakausmekan...

SDP:n silloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen allekirjoitti EVM-sopimuksen ja muista maista poiketen Suomi maksoi 1,437 miljardia euroa omana pääomanaan yhtiöön muiden osakkaiden seuratessa sitä ehkä ihmetellen katseella.

Mitä ”takuutuksiin” tulee, niin se selviää Timo Soinin plokista.

http://timosoini.fi/2012/02/kova-totuus-suomen-kre...

Urpilaisen ehdokkuus on taas yksi osoitus poliittisesta pelistä, jota Suomessa harrastetaan. Siinä vähät välitetään pätevyydestä, vaan etusijalle asetetaan sopivuus.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

EVM-sopimuksen hyväksymisestä ei ole talouslehdet huomanneet kuin vasta pari viikkoa myöhemmin.

Nyt jos jokin maa joutuu pyytämään rahaa, niin Suomi ei voi sitä estää vaikka kuinka vastustaisi tai kitisisi, mutta EVM on jo hyväksytty ja allekirjoitettu, niin automaattisesti joudumme maksamaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset